Suomessa ryhdyttiin perustamaan 1950-luvun loppupuolella joukko-osastokiltoja. Killat olivat alusta alkaen tarkoitettu pitämään yllä palvelusaikaista toveruutta ja joukko-osastohenkeä sotilasarvoista riippumatta. Jalkaväenkenraali Sakari Simelius antoi 1960 pääesikunnan tiedotustoimiston päällikölle majuri Tervasmäelle toimintaohjeen, jonka tarkoitus oli kohottaa maanpuolustushenkeä. Tervasmäki laati esityksen joukko-osastokiltojen toiminnan kehittämisestä. 1960 luvun alkupuoliskolla laadittiin mallisäännöt perustettaville joukko-osasto- ja aselajikilloille.

Kuvat: Ratsumieskillan perustamiskokous

Sääntöjen mukaan kiltojen tehtävänä oli
– kohottaa maanpuolustustahtoa
– joukko-osaston ja sen täydennysalueen väestön lähentäminen
– historiallisten perinteiden ja muistojen vaaliminen
– sotaveteraanien tukeminen
– asevelvollisten viihtyvyyden parantaminen
Tie oli avattu Hämeen Ratsujääkäripataljoonan joukko-osastokillan perustamiselle.
Ratsumieskillan perustamiskokous pidettiin Lahden upseerikerholla 8.9.1962.

Ratsumieskillan historiikki
Juha Erolan toimittama Ratsumieskillan historiikki ”Ratsumieskilta 50 v” on julkaistu.

Ratsumieskilta ry:n toiminnasta
Perustamisensa jälkeen killan toiminta on muotoutunut lähes 60 vuotta kestäneellä taipaleellaan yhdyssiteeksi, reserviläisten, sotiemme veteraanien, maanpuolustushenkisten kansalaisten ja yhteistyökumppaneiden välillä. Killan hallitus ohjaa vuosittaista toimintaa ja killan alaosastot, eskadroonat huolehtivat jäsenilleen suunnatuista tapahtumista ja palveluista.

Vuosien mittaan vakiintuneet tapahtumat, kuten ratsuväen vuosipäivän Breitenfeldin vietto ja Ilomantsin torjuntataisteluiden muistojuhla Ilomantsissa, Taistelijan talolla, ovat saaneet jäsenistön ystävineen liikkeelle. Lämminhenkiset tapahtumat on viety läpi ratsuväen hengessä historiaa kunnioittaen. Lahden varuskunnan lopettamisen jälkeen 2014 on Breitenfeldin vuosipäivän viettoon kuulunut ammunnat, erilaiset harjoitukset ja yhteinen illanvietto. Ilomantsin tapahtuman perinteiseen ohjelmaan kuuluu lauantain ratsuväen illallinen musiikkeineen ja sunnuntaiaamun kenttäjumalanpalvelus sekä muistomerkkien kukittaminen hiljaisine hetkineen.

Killalla on varsin korkeatasoista kulttuuritoimintaa joka näkyy julkaisuina kuten esim. Ratsuväen vuosikirjat 1 – 4. Vuonna 2007 kilta julkaisi suositun ”Ratsain tai jalan- kunnia sama” CD:n jonka sisällöstä Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta johtajanaan kapellimestarit Jyrki Koskinen ja Juha Ketola vastaavat. Solisteina levyllä kuullaan Hannu Lehtosta ja Juha Ketolaa. Kilta myös tukee jäsenistönsä julkaisutoimintaa josta osoituksena vuonna 2009 myönnetty apuraha kirjalle ”Karjalan Ratsujääkärirykmentti vapaussodassa 1918”. Kulttuuritarjontaan tietysti kuuluvat myös korkeatasoiset loppuunmyydyt ratsuväen juhlakonsertit joita on viime vuosina järjestetty mm. Sibelius talolla 2004 ja Lahden konserttisalissa 2008.

Ratsumieskilta on huolehtinut ratsukoiden asettamisesta puolustuslaitoksen virallisiin katselmuksiin kuten valtakunnallisiin itsenäisyyspäivän paraateihin.

Ratsukot ovat hoitaneet tehtäviään myös elokuvissa ja sarjoissa kuten:
– Hovimäki -sarja
– Lupaus -elokuva 2000
– Täällä pohjan tähden alla -elokuva 2009
– Sauna -elokuva 2008
– Käsky -elokuva 2007
– Raja 1918 elokuva 2007
– Ilomantsin torjuntataistelut -dokumentti 2000
– Tuntematon sotilas -elokuva 2017
Lisäksi ratsukoitamme on nähty monissa muissa dokumenteissa, musiikkivideoissa ja vaikkapa urheilukanavilla.

Ratsumieskillan paikallisosastot järjestävät vuosittain valtavan määrän tapahtumia laidasta laitaan: museokäynnit, ratsastuskilpailut, ravi-illat, yhteiset illalliset, syys- ja kevätkokoukset, ampumaleirit, koulutustilaisuudet ja seminaarit maanpuolustuksesta tai vaikkapa talkoita.

Tänään Ratsumieskillan toiminnasta löytyy jokaiselle sopivia harrasteita, maanpuolustuksen, kulttuurin, hevosten ja tietysti hyvien ystävien keskeltä. Paikalliseskadroonien ja killan ajankohtaista sivuilta löydät itseäsi kiinnostavat toiminnan muodot.

Maanpuolustuskiltojen liitto ry on valtakunnallinen killat ja erilaiset maanpuolustusyhteisöt kokoava vapaaehtoisen maanpuolustuksen kansalaisjärjestö siviili- tai sotilasarvoon katsomatta. Maanpuolustuskiltojen liitto luo, ylläpitää ja kehittää toimintaedellytyksiä sekä tarjoaa palveluja jäsenyhdistyksilleen. Liiton tehtävänä on ylläpitää ja kasvattaa kansalaisten maanpuolustustahtoa, levittää maanpuolustustietoutta sekä osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutuksen ja sen kehittämiseen.

Liitto on perustettu vuonna 1963, siihen kuuluu 80 kiltaa ja sen henkilöjäsenmäärä on 13.000. Kolme jäsenyhdistyksistä on valtakunnallisia aselajiliittoja. Killat ovat joukko-osastokiltoja, aselajikiltoja, perinnekiltoja, alueellisia maanpuolustuskiltoja, turvakurssikiltoja ja maakuntajoukkokiltoja. Jäsenkilloilla on 90 paikallisosastoa ympäri Suomea. Liitolla on 11 koko maan kattavaa kiltapiiriä.

Liiton periaatteisiin on perustamisesta lähtien kuulunut se, että jäseneksi voivat liittyä sotilasarvoon, sukupuoleen ja ikään katsomatta kaikki kansalaiset, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä. Liitto on yksi suurimmista maanpuolustusjärjestöistä Suomessa. Varsinainen kiltatoiminta tapahtuu liiton jäsenyhdistyksissä eli killoissa.

Ratsumieskilta on Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n jäsenkilta.

www.mpkl.fi

Tiedot täydennetään myöhemmin

Nimensä mukaisesti Lempäälän Seudun Eskadroonan toiminta keskittyy Lempäälän Seudulle. Eskadroona osallistuu aktiivisesti Ratsumieskillan toimintaan.

Puheenjohtaja

Jouko Huurne

puh. 0400 940263

joukohuurne(at)hotmail.com

Hallituksen jäsen

Esko Koiranen

esko.t.koiranen@gmail.com

Hallituksen jäsen

Erkki Peltola

puh. 040 771 6246

erkki.peltola48(at)gmail.com

Hallituksen jäsen

Viljo Ratas

puh. 050 564 7994

aune.ratas(at)jippii.fi

Vuonna 1996 perustettu Uudenmaan Eskadroona – Nylands Skvadron on yksi viidestä Ratsumieskilta ry:n paikallisosastosta. Näkyvin osa toimintaamme on esiintyminen ratsain perinteisissä ratsuväen univormuissa.
Repertuaarissa ovat mm. näyttävät ratsusulkeiset, vauhdikas miekkarata sekä rohkeutta niin ratsulta kuin ratsastajalta vaativa tulihyppy palavan renkaan läpi.Vuosittaisia tapahtumiamme ovat Padasjoen harjoitukset keväällä ja syksyllä sekä Breitenfeldin päivä, jota vietetään syyskuussa Lahdessa..Uudenmaan Eskadroona toimii järjestävänä eskadroonana pääkaupunkiseudun maanpuolustustapahtumissa ja paikallisissa lippuvartioissa eri muistomerkeillä.

Puheenjohtaja

Mati Vahla

puh. 040 583 0002

matti.vahla(at)saunalahti.fi

Varapuheenjohtaja

Juha Erola

puh. 040 518 9992

juha.erola(at)hevosopisto.fi

Vääpeli

Tiina Kurki

puh. 050 353 7214

tiina.kurki(at)pp1.inet.fi

Hallituksen jäsen

Jan Andersson

puh. 050 390 3521

janiposti2(at)gmail.com

Hallituksen jäsen

Göran Härmälä

puh. 0400 880 539

göran.harmala(at)kolumbus.fi

Hallituksen jäsen

Heikki Kela

puh. 040 584 7403

kela(at)mpoli.fi

Hallituksen jäsen

Sakari Vehkala

puh. 0400 714 640

sakari.vehkala(at)talka.fi

Uudenmaan Eskadroonan kokouspaikkana toimii Isojärven leirimaja Pornaisissa ja hallitus kokoontuu erikseen sovittavissa paikoissa.

Lahden Eskadroona (Lahden Ratsumiehet ry) toimii järjestävänä eskadroonana Breitenfeldin päivänä syyskuussa ja paikallisissa lippuvartioissa eri muistomerkeillä ja itsenäisyyspäivänä Sibeliustalon kansanjuhlassa. Eskadroona järjestää myös erilaisia maanpuolustukseen liittyviä tapahtumia.

Puheenjohtaja

Matti Hilska

puh. 040 585 4843

mattihilska(at)phnet.fi

Sihteeri

Harri Paasovaara

puh. 0400 351 476

harri.paasovaara(at)bluesan.fi

Rahastonhoitaja

Kari Koski

puh. 040 716 5245

kari.koski(at)makron.com

Varapj, hallituksen jäsen

Pekka Hennala

puh. 050 407 3068

pekka.hennala(at)phnet.fi

Hallituksen jäsen

Marko Patrakka

puh. 050 557 0761

markopatrakka(at)phnet.fi

Hallituksen jäsen

Jussi Sainio

puh. 040 546 3253

jussi.sainio(at)phnet.fi

Hallituksen jäsen

Juha Sihvonen

puh. 040 503 7353

juha.sihvonen(at)sci.fi

Lahden Eskadroonan kokouspaikka on Maanpuolutustalo osoitteessa Yhdyskatu 25, Lahti