Ratsumieskillan historiaa

Suomessa ryhdyttiin perustamaan 1950-luvun loppupuolella joukko-osastokiltoja. Killat olivat alusta alkaen tarkoitettu pitämään yllä palvelusaikaista toveruutta ja joukko-osastohenkeä sotilasarvoista riippumatta. Jalkaväenkenraali Sakari Simelius antoi 1960 pääesikunnan tiedotustoimiston päällikölle majuri Tervasmäelle toimintaohjeen, jonka tarkoitus oli kohottaa maanpuolustushenkeä. Tervasmäki laati esityksen joukko-osastokiltojen toiminnan kehittämisestä. 1960 luvun alkupuoliskolla laadittiin mallisäännöt perustettaville joukko-osasto- ja aselajikilloille.

Kuvat: Ratsumieskillan perustamiskokous

Sääntöjen mukaan kiltojen tehtävänä oli
– kohottaa maanpuolustustahtoa
– joukko-osaston ja sen täydennysalueen väestön lähentäminen
– historiallisten perinteiden ja muistojen vaaliminen
– sotaveteraanien tukeminen
– asevelvollisten viihtyvyyden parantaminen
Tie oli avattu Hämeen Ratsujääkäripataljoonan joukko-osastokillan perustamiselle.
Ratsumieskillan perustamiskokous pidettiin Lahden upseerikerholla 8.9.1962.

Ratsumieskillan historiikki
Juha Erolan toimittama Ratsumieskillan historiikki ”Ratsumieskilta 50 v” on julkaistu.

Ratsumieskilta ry:n toiminnasta
Perustamisensa jälkeen killan toiminta on muotoutunut lähes 60 vuotta kestäneellä taipaleellaan yhdyssiteeksi, reserviläisten, sotiemme veteraanien, maanpuolustushenkisten kansalaisten ja yhteistyökumppaneiden välillä. Killan hallitus ohjaa vuosittaista toimintaa ja killan alaosastot, eskadroonat huolehtivat jäsenilleen suunnatuista tapahtumista ja palveluista.

Vuosien mittaan vakiintuneet tapahtumat, kuten ratsuväen vuosipäivän Breitenfeldin vietto ja Ilomantsin torjuntataisteluiden muistojuhla Ilomantsissa, Taistelijan talolla, ovat saaneet jäsenistön ystävineen liikkeelle. Lämminhenkiset tapahtumat on viety läpi ratsuväen hengessä historiaa kunnioittaen. Lahden varuskunnan lopettamisen jälkeen 2014 on Breitenfeldin vuosipäivän viettoon kuulunut ammunnat, erilaiset harjoitukset ja yhteinen illanvietto. Ilomantsin tapahtuman perinteiseen ohjelmaan kuuluu lauantain ratsuväen illallinen musiikkeineen ja sunnuntaiaamun kenttäjumalanpalvelus sekä muistomerkkien kukittaminen hiljaisine hetkineen.

Killalla on varsin korkeatasoista kulttuuritoimintaa joka näkyy julkaisuina kuten esim. Ratsuväen vuosikirjat 1 – 4. Vuonna 2007 kilta julkaisi suositun ”Ratsain tai jalan- kunnia sama” CD:n jonka sisällöstä Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta johtajanaan kapellimestarit Jyrki Koskinen ja Juha Ketola vastaavat. Solisteina levyllä kuullaan Hannu Lehtosta ja Juha Ketolaa. Kilta myös tukee jäsenistönsä julkaisutoimintaa josta osoituksena vuonna 2009 myönnetty apuraha kirjalle ”Karjalan Ratsujääkärirykmentti vapaussodassa 1918”. Kulttuuritarjontaan tietysti kuuluvat myös korkeatasoiset loppuunmyydyt ratsuväen juhlakonsertit joita on viime vuosina järjestetty mm. Sibelius talolla 2004 ja Lahden konserttisalissa 2008.

Ratsumieskilta on huolehtinut ratsukoiden asettamisesta puolustuslaitoksen virallisiin katselmuksiin kuten valtakunnallisiin itsenäisyyspäivän paraateihin.

Ratsukot ovat hoitaneet tehtäviään myös elokuvissa ja sarjoissa kuten:
– Hovimäki -sarja
– Lupaus -elokuva 2000
– Täällä pohjan tähden alla -elokuva 2009
– Sauna -elokuva 2008
– Käsky -elokuva 2007
– Raja 1918 elokuva 2007
– Ilomantsin torjuntataistelut -dokumentti 2000
– Tuntematon sotilas -elokuva 2017
Lisäksi ratsukoitamme on nähty monissa muissa dokumenteissa, musiikkivideoissa ja vaikkapa urheilukanavilla.

Ratsumieskillan paikallisosastot järjestävät vuosittain valtavan määrän tapahtumia laidasta laitaan: museokäynnit, ratsastuskilpailut, ravi-illat, yhteiset illalliset, syys- ja kevätkokoukset, ampumaleirit, koulutustilaisuudet ja seminaarit maanpuolustuksesta tai vaikkapa talkoita.

Tänään Ratsumieskillan toiminnasta löytyy jokaiselle sopivia harrasteita, maanpuolustuksen, kulttuurin, hevosten ja tietysti hyvien ystävien keskeltä. Paikalliseskadroonien ja killan ajankohtaista sivuilta löydät itseäsi kiinnostavat toiminnan muodot.