Hämeen Ratsujääkäripataljoonan (HRR) erikoismerkki

Lahteen perustettiin vuonna 1986 uusi joukko-osasto kokoamaan siellä jo olleet yksiköt; Hämeen Rykmenttiin kuuluivat Hämeen Ratsujääkäripataljoona, Esikuntakoulu, Huoltokoulutuskeskus, Sotilasmusiikkikoulu ja Hämeen Sotilassairaala. Hämeen Ratsujääkäripataljoonalla oli tunnuksenaan hirven kallosarvineen ja sanansaattajanauhoineen.

Virkapukuohjesäännössä M/22 sanotaan, että Hämeen Ratsurykmentin henkilöstön olkaimissa kannettava erikoismerkki on rykmentin lipussa kuvattu hirvenpää. Tunnus on ratsastajien ja metsästäjien suojeluspyhimyksen Pyhän Hubertuksen tunnuskuva, joka tuotiin Saksasta jääkärien mukana. Tunnus viittaa 700-luvulta peräisin olevaan legendaan pyhästä hirvestä. Vuonna 1919 Carolus Lindberg muutti keskieurooppalaisen hirven kallon pohjoismaiseksi, jolloin hän Hilkka Vainion kanssa suunnitteli joukko-osastolle lipun.

Hirvenpää-symboli
Hirvenpää-symboli liittynee kiistattomasti metsästäjien (ja ratsastajien) suojeluspyhimykseen Pyhään Hubertukseen. P Hubertus, ranskalainen piispa – nk. ”Ardennien apostoli”, eli vuosina 656-727 ja josta tehtiin pyhimys. Vanhan legendan mukaan Hubertus oli lähtenyt – intohimoinen metsästäjä kun oli – vastoin Korkeimman tahtoa metsälle pitkäperjantaina. Tällöin hän kohtasi jättiläiskokoisen hirven, jonka sarvien välissä hohti tulta loimuava risti. Näin taru, joka lienee 600-luvulta.

Hirvenpäästä muodostui vähitellen Pyhän Hubertuksen symboli ja josta myöhemmin tuli metsästäjien tunnus Keski-Euroopassa. Jääkärijoukkojen edeltäjät olivat alun perin metsästäjistä koottuja erillisiä osastoja, jotka olivat tottuneet liikkumaan metsämaastossa – 1600-luvulla näitä osastoja käytettiin nähtävästi etupäässä tiedustelutehtäviin ja 1700-luvulla jo organisoituna kevyenä jalkaväkenä. 1800-luvulla oli sekä Ranskan, Saksan että Venäjän armeijoissa rakuuna-, ulaani- ja husaarirykmenttien lisäksi myös ratsujääkärirykmenttejä, joiden yhteisenä tunnuksena lienee ollut vihreä väri.

Missä määrin hirvenpääsymbolia on käytetty jääkärijoukko-osastojen tunnuksena ei ole tiedossa, mutta kuuluisan graafisen taiteen mestarin Albrecht Dürer’n piirustuksessa ”Lipunkantaja” pitelee keskiaikaiseen asuun pukeutunut soturi viirimäistä lippua, jota koristaa Pyhän Hubertuksen hirvenpää, jonka sarvien välissä on ristiinnaulitun Kristuksen kuva.



Militärgeschihtliches Forschungsamt (Graf von Matushka) vastasi v 1966 hirvenpäätunnuksen alkuperää tiedusteltaessa, että tunnus on Saksan sotavoimissa tullut käyttöön melko myöhään eli 1800-luvulla ja liittyy se nimenomaan jääkärijoukkoihin. Kysymyksessä ei tällöin luonnollisestikaan ole suomalaisen hirven pää, vaan saksanhirvenpää sellaisenaan tai kallon muodossa. Hirvenpää ”Reitende Feldjägerkorps”n patruunalaukun olkavyön koristeena v 1903 (piirros 1) ja vuodesta 1895 alkaen nk. ”Kaiserabzeihen”’n muodossa palkintohihamerkkinä, jollaisia jaettiin jääkärijoukoille. Hirvenkallokuvion yhteydessä risti ja kruunu (piirros 2).

HRR:n hirvenpään leuan takana kulkeva nauha on deviisinauha (ranskaa, kilpinauha), jossa ei ole tekstiä, mutta eräitä koristekuvioita. Tällaiset nauhat liittyvät usein vaakunoihin ja erilaisiin symbolikuvioihin. HRR:n lipun suunnittelija Carolus Lindberg tunsi varmasti tämän hirvenpäätunnuksen alkuperän ja muunsi vain saksanhirven pään suomalaisen hirven pääksi (kalloksi) ja liitti siihen (taiteellisen tasapainonkin vuoksi) tuon leuan takana kulkevan deviisinauhan (piirros 3) Nauhan koristelu näkyy selvästi lipussa, mutta ei luonnollisestikaan metallisessa olkainmerkissä. Varsinkin nuo hirven ”suussa” oleva nauha on askarruttanut merkin symboliikkaa tutkivien mieliä, vaikka asia loppujen lopuksi lienee sangen yksinkertainen. On esitetty mm. käsityksiä, joiden mukaan hirvi kuvaisi nopeutta ja nauha viestiä.

Albrecht Dürer, syntynyt Nürnbergissä, eli vuosina 1471-1528
Carolus Lindberg, syntynyt Helsingissä, eli 5.11.1889 – 10.51955

Lähteet:
Olle Harjapää, Hämeen ratsumiesten perinteiden kirja 1.8.1963
Kari K. Laurla 2002, Hämeen Rykmentti – Sotilasheraldiikka – liput, merkit ja tunnukset